maanantai 21. lokakuuta 2013

Kuumepäivien kokeiluja


Olen ehkä maailman huonoin ihminen sairastamaan, ja jos en huonoin niin ainakin TOP10 varmasti pääsen.. Tänään on siis minun TOINEN päivä kun olen kuumeen kourissa. Aamulla kylläkin heräsin, lähes voittajan fiilis hartioillani. Aika äkkiä se tunne sitten kuitenkin hyytyi kun tajusin, että ääneni muistuttaa enempi bassoa kuin omaa ihanaa ääntäni, joka kantautuu varmasti myös naapureihin asti- jos sitä oikein käytän. Kuumemittarikin näytti kuitenkin yli 38 astetta. Nöyränä soittelin työpaikkani pomolle sekä työharjoittelupaikan vastaavalle henkilölle, että "ei Tiina tuu töihin/harjoitteluun tänään". Mukavaa, kun puhelimen päässä olevat henkilötkään eivät edes tunnista äänestä.


Noh.. miksi sitten olen tämä maailman huonoin ihminen sairastamaan? Sitä voi ainakin kysyä näin äkkiseltään äidiltäni, siskoiltani ja mikseipä hyviltä ystäviltänikin. Totuudessa minä vain olen oma itseni. En ole oikein ikinä ollut sitä tyyppiä, että kuumeessa kaadun sohvalle, itken elämääni ja syön salmiakkia ja odotan että äiti lämmittää saarioisen kinkkupitsan.. No okei, oon ollut- lapsena. Mutta en enään! Nykyään tuntuu, että vaikka olisin kuumeessa (kuten nyt), en saa sidottua itseäni sohvalle makaamaan ja inisemään elämästäni. Vuosi taaksepäin jos minulta ois kysytty mitä teen kipeänä olisi vastaus "olen normaalisti", lienen ihan oikein. Onneksi sentään jotain olen minäkin koulussa oppinut, KIPEÄNÄ EI SAA RIEHUA! Siispä nykyään touhuilen kipeänä sisällä kaikenmoista "turhaa", millä saan täytettyä nämä tyhjät tunnit ja minuutit ja sekunnit, jotka todellakin tuntuu ikuisuuksilta. Voisihan nämäkin tunnit käyttää hyödyllisesti, esimerkiksi tuntisuunnitelmien tekoon, kun nyt kuitenkin sielä yläasteellakin olen harjoittelussa ja opettajana.. Mutta kuka jaksaa kipeänä tehdä kouuluhommia? En ainakaan minä.



Sen sijaan, että värkkäisin kouluhommia, teen jotain aivan muuta... Minua ei todellakaan saa kahlittua sohvalle katsomaan unelmien poikamiestä ja äidin muodonmuutosta. Pää menee sekaisin jo terveistäkin päivistä, joilla ei ole mitään ohjelmaa. Eli kipeänä pyrin aina pitämään itseni kutakuinkin kasassa, tekemään jotain, mikä pitää mieleni virkeänä. Kuten nyt, päätin aloittaa kirjoittamaan tätä blogia.. Oikeasti olen tehnyt tämän sivuston jo kesällä, ja ajatus tästä on muhinut päässäni jo vuosia. En siis oikeasti saa kipeänä näin loistavia ideoita! Nyt sitten kuitenkin päätin, että tänään tämän aloitan ja tänään tämän julkaisen. Ei hassumpaa, vieläkö jotenkin osaan tämän tekniikan-suurena-ihmelapsena julkaista, niin kaikki on enemän kuin hyvin.. Jos nyt joku ajatteli, että onpas kyllä hienoa! yhden kokonaisen kuumepäivän aikana saanut taisteltua itselleen blogisivun, niin voin vain todeta vanhan tutun tv-shopin sloganin "Eikä siinä vielä kaikki". Olen nimittäin tehnyt koosteen, mitä ihminen voi tehdä kipeänäkin, tai muuten vain päivään tylsistyneenä.
Kipeänä kun ei oikein maistu ruoka, voi kokeilla jotain aivan uutta.. Kuten esimerkiksi ultimate ihanaa proteiinipannukakkua, jo maistuu ruoka. :P

Tyhjentää vaatekaapista pois kaiken turhan, ja laittaa viimein ne kaikki vaatteet joita et enään käytä myyntiin!


Juoda lämmintä teetä ja nauttia vitamiineja, tuntea kuinka kurkkukipu heltyy.

Tehdä ikuisuusprojekteja, kuten käsitöitä joiden on pitänyt olla valmiina jo vuosia sitten. Ehkä vielä joskus....

Unelmoida omasta tulevasta asunnostasi. ( 1 990 000€, vaan..)
Lukea kaikki ne lehdet joita et ole ehtinyt lukea työn- ja koulun ohella.
Shoppailla netistä kaikenlaista ihanaa! (kuten nämä kengät)
Tehdä testin, kuinka monta kuvaa sinun täytyy ottaa itsestäsi kipeänä, että kehtaat julkaista edes yhden niistä!


Minun päiväni ainakin kului näitä hommia tehdessä oikein mukavasti ja nyt voin todeta, että alan olemaan voiton puolella kuumepäivän kanssa!

Terkuin: Nuhanenä89 ehh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti