tiistai 29. lokakuuta 2013

Minäkö aamuihminen? - En todellakaan!

Elin ensin pitkään siinä ajatuksessa, että olen henkeen ja vereen aamuihmisiä. Ehkä ajatus juonsi juurensa siitä, kun Tiina 6vee heräsi poikkeuksetta joka vapaa-aamu isänsä kanssa aamuvarhain pyöräilemään joen/meren rantaan katsomaan milloin mitäkin: perhosia, vesistöjä, luontoa ja jopa lintuja (tuolloin ei ilmiesesti lintufobiaa ollut, ainakin hyvin kätkin sen). Jossain vaiheessa heräsin väkisillä aamuvarhain, olenhan "aamuvirkku". Jossakin vaiheessa kuitenkin huomasin, että en ole todellakaan aamuihmisiä..




Tämä päivä on kuitenkin poikkeus.. Heräsin aamulla (okei, aamupäivästä!) puhelimen pilpatukseen ja säpsähdin ylös tajutessani, että kello on jo yli puoli kymmenen. Joku viisas ihminen oli jättänyt illalla väsynenään herätyskellon asennuksen pois ja nukkunut lähes 11 tunnin yöunet. Eipäs siinä. Tänä aamuna olisi ollut kuitenkin tarkoitus mennä käymään aamusalilla ja kuuntelemassa valmistuvien oppilaiden opinnäytetöitä. Enhän minä kumpaankaan ehtinyt, kun onnelisena olin nähnyt unia omasta firmastani, joka oli nimeämätön- kuten nimenikin?
..Yleensä tämä olisi ollut jo tarpeellinen sysäys siihen, että en olisi puhunut kenellekkään heti aamuun. Mutta jotain ihmeellisiä simsalapim! asioita tapahtui: heräsin, lähetin ensimäisen tekstiviestin, keitin aamupuuron, soitin samalla koulukaverilleni ja join aamukahvit. Hoitelin siinä samalla myös personal trainer asioita ja varmistin, että pääsen tänään tutustumaan minulle uudelle mahdolliselle vakiosalilleni. Kohta tiskasinkin jo tiskivuorta ja sen jälkeen heilutin luutua isossa 28 neliön asunnossani. Ulkoa oli sulanut kaikki ihanat lumipenkat, joita jo tänne pohjoiseen oli jo siunautunut, sekään ei haitannut. Aloin laittelemaan itseäni ja mietiskelin VAPAAPÄIVÄN lopullista ohjlmaani. Siinä samassa sain ajatuksen kirjoittaa tänne blogiini tämän ihmeellisen aamun ajatuksia! Huh, huh. Ei kuulosta yhtään minulta, aamulla. Ei ihme, että tänään on aamun jälkeen ihan kunnon power girl olo!
Tämän historiallisen päivän aamufiilis!!

Jos nyt kuitenkin hieman raotan minun aamuja yleensä, on tarina suurinpiirtein tällainen.
Tiina 24-vee herää kiukkuisena, kutakuinkin aina silloin kun kello soi, välillä ehkä viiden torkutuksen jälkeenkin, mutta kuitenkin herää. Aamulla ei ole enään ensimäisenä mielessä mahdollinen pyöräilyretki perhosten luokse, tai muuallekaan. Ajatukset ei enään nimitäin kulje aamuisin ihan niin verkkaisesti miten ennen. Aamun ensimmäinen  tunti on se kriittisin, silloin on ihan turha kysellä päiväni suunitelmia, tai mitään muutakaan. Luultavasti kaikki mitä silloin kysyt/ sanot on ihan väärin, sekä luonnollisesti omat pohdintani täysin oikeita. Voi myöskin olla hyvin mahdollista, että minut voi nähdä taistelemassa esim. kahvipannun kanssa, jos se nyt vaikka sattuu olemaan vähän likainen. Ei ole myöskään mikään mahdottomuus, että osa aamupuurosta löytyy lattialta.. En varmasti jaksa alkaa siivoamaan heti aamuun omia sotkuja. Jos aamusta täytyy heti olla skarppina ja soittaa jollekin, voin unohtaa sen täysin. En todellakaan alka toistamaan sanojani uudelleen, jos niitä ei esim. puhelimen toisessa päässä joku kuule. Muistan ikuisesti lehtikauppias poloisen, joka soitti minulle aamulla ja kerroin siinä samalla muutaman muistutuksen elämästä ja aamusta. Hiljaisena poikaparka pisti puhelimen kiinni, ja pyysi anteeksi. Tällainen on kutakuinkin minun aamuni ensimmäiset 59minuuttia. 




Kun olen saanut aamupuuron ja -kahvin ladattua mahaani, olen taas hieman suopeliaampi. Silloin yleensä siivoan puolet puuroista lattialta ja naureskelen painia kahvipannua vastaan. Voin jopa alkaa hiljalleen miettimään seuraavaa hetkeä päivästäni ja lähettää ensimäisen viestinkin puhelimella, tai jopa kommentoida fb:ssä johonkin kuvaan sievästi. Tunnin päästä heräämisestäni osaan valita myös vaatteet kuluvalle päivälle ja todeta ensimäisen kerran, että "onpas ihana aamu".

Voisikin siis äkkiä tehdä johtopäätöksen siitä, että rakastan tasapaksuja aamuja, sellaisia missä kahvipannu on puhdas, puurot pysyy kattilassa ja saan olla ihan hiljaa ensimäisen tunnin. Kaikki nämä kun toimii, niin voin olla aika varma, että seuraavat 12 tuntia olen kaikkea muuta kuin hiljainen.

Tämä aamu olikin siis poikkeus ja olen tehnyt nämä kaikki asiat 1 ½ tunnin sisällä. Ei paha- Jorma Uotilan sanoin.

Parasta päivää siis teille kaikille aamu- ja ei aamuihmisille! :)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Kuumepäivien kokeiluja


Olen ehkä maailman huonoin ihminen sairastamaan, ja jos en huonoin niin ainakin TOP10 varmasti pääsen.. Tänään on siis minun TOINEN päivä kun olen kuumeen kourissa. Aamulla kylläkin heräsin, lähes voittajan fiilis hartioillani. Aika äkkiä se tunne sitten kuitenkin hyytyi kun tajusin, että ääneni muistuttaa enempi bassoa kuin omaa ihanaa ääntäni, joka kantautuu varmasti myös naapureihin asti- jos sitä oikein käytän. Kuumemittarikin näytti kuitenkin yli 38 astetta. Nöyränä soittelin työpaikkani pomolle sekä työharjoittelupaikan vastaavalle henkilölle, että "ei Tiina tuu töihin/harjoitteluun tänään". Mukavaa, kun puhelimen päässä olevat henkilötkään eivät edes tunnista äänestä.


Noh.. miksi sitten olen tämä maailman huonoin ihminen sairastamaan? Sitä voi ainakin kysyä näin äkkiseltään äidiltäni, siskoiltani ja mikseipä hyviltä ystäviltänikin. Totuudessa minä vain olen oma itseni. En ole oikein ikinä ollut sitä tyyppiä, että kuumeessa kaadun sohvalle, itken elämääni ja syön salmiakkia ja odotan että äiti lämmittää saarioisen kinkkupitsan.. No okei, oon ollut- lapsena. Mutta en enään! Nykyään tuntuu, että vaikka olisin kuumeessa (kuten nyt), en saa sidottua itseäni sohvalle makaamaan ja inisemään elämästäni. Vuosi taaksepäin jos minulta ois kysytty mitä teen kipeänä olisi vastaus "olen normaalisti", lienen ihan oikein. Onneksi sentään jotain olen minäkin koulussa oppinut, KIPEÄNÄ EI SAA RIEHUA! Siispä nykyään touhuilen kipeänä sisällä kaikenmoista "turhaa", millä saan täytettyä nämä tyhjät tunnit ja minuutit ja sekunnit, jotka todellakin tuntuu ikuisuuksilta. Voisihan nämäkin tunnit käyttää hyödyllisesti, esimerkiksi tuntisuunnitelmien tekoon, kun nyt kuitenkin sielä yläasteellakin olen harjoittelussa ja opettajana.. Mutta kuka jaksaa kipeänä tehdä kouuluhommia? En ainakaan minä.



Sen sijaan, että värkkäisin kouluhommia, teen jotain aivan muuta... Minua ei todellakaan saa kahlittua sohvalle katsomaan unelmien poikamiestä ja äidin muodonmuutosta. Pää menee sekaisin jo terveistäkin päivistä, joilla ei ole mitään ohjelmaa. Eli kipeänä pyrin aina pitämään itseni kutakuinkin kasassa, tekemään jotain, mikä pitää mieleni virkeänä. Kuten nyt, päätin aloittaa kirjoittamaan tätä blogia.. Oikeasti olen tehnyt tämän sivuston jo kesällä, ja ajatus tästä on muhinut päässäni jo vuosia. En siis oikeasti saa kipeänä näin loistavia ideoita! Nyt sitten kuitenkin päätin, että tänään tämän aloitan ja tänään tämän julkaisen. Ei hassumpaa, vieläkö jotenkin osaan tämän tekniikan-suurena-ihmelapsena julkaista, niin kaikki on enemän kuin hyvin.. Jos nyt joku ajatteli, että onpas kyllä hienoa! yhden kokonaisen kuumepäivän aikana saanut taisteltua itselleen blogisivun, niin voin vain todeta vanhan tutun tv-shopin sloganin "Eikä siinä vielä kaikki". Olen nimittäin tehnyt koosteen, mitä ihminen voi tehdä kipeänäkin, tai muuten vain päivään tylsistyneenä.
Kipeänä kun ei oikein maistu ruoka, voi kokeilla jotain aivan uutta.. Kuten esimerkiksi ultimate ihanaa proteiinipannukakkua, jo maistuu ruoka. :P

Tyhjentää vaatekaapista pois kaiken turhan, ja laittaa viimein ne kaikki vaatteet joita et enään käytä myyntiin!


Juoda lämmintä teetä ja nauttia vitamiineja, tuntea kuinka kurkkukipu heltyy.

Tehdä ikuisuusprojekteja, kuten käsitöitä joiden on pitänyt olla valmiina jo vuosia sitten. Ehkä vielä joskus....

Unelmoida omasta tulevasta asunnostasi. ( 1 990 000€, vaan..)
Lukea kaikki ne lehdet joita et ole ehtinyt lukea työn- ja koulun ohella.
Shoppailla netistä kaikenlaista ihanaa! (kuten nämä kengät)
Tehdä testin, kuinka monta kuvaa sinun täytyy ottaa itsestäsi kipeänä, että kehtaat julkaista edes yhden niistä!


Minun päiväni ainakin kului näitä hommia tehdessä oikein mukavasti ja nyt voin todeta, että alan olemaan voiton puolella kuumepäivän kanssa!

Terkuin: Nuhanenä89 ehh.